Kuvia kasvunvarrelta.. :)

Pentua odotellessa tulee usein ajauduttua katselemaan kuvia siitä. Usein. Joten ajattelin jakaa niitä täälläkin! Ensin vähän kuvia kasvusta.. 

7 vrk vanhana :)

14 vrk

4 vkoa

5,5 vkoa

7,5 vkoa!

Huh, niin se vaan on kasvanut jo isosksi tytöksi :) Laitetaas nyt vähän vielä näitä "epävirallisia" kuviakin, tuskin näistä kukaan saa kyllikseen! ;) Tai en minä ainakaan. Oijoijoi...

Haparoivin askelin <3

Veljestä varovasti kiinni pitäen :) <3

Ruokalevolla ;)

Pikkuista ötöä katsomassa :)

<3

Äitin ja kaikkien sisarusten kanssa :) 

Lisää lepoa! 

Ulkoilmaan tutustumista! :) 

Lepoa.. :)

Lötkerö <3

Jälleen pihalla, vauhtia ja vaarallisia tilanteita ;)

Nemi ja Tyson :) Pentueen brindlet.

Kennelin tiimi :) Oikealta: Hulda, Nemin äiti Halla, ihana
kasvattaja Mandi, Nemin sisko Ulpu ja vasemmalla Nemi :)

Oivoi, kyllä ne on ihania :) Lähestulkoon kaikki kuvat on lainattu facebookista Mandin sivuilta, älkää kopsatko, kiitos! Jos näiden kuvien myötä jaksaisi vielä 3 viikkoa odotella prinsessaa kotiin! :) 

"Bullterrieripennun koulutuksessa muistettavaa:"

Olin kerennyt aloittamaan projektiani jo muutaman sivun verran ja löysin sieltä varsin hyvän pätkän, jonka ajattelinkin jakaa myös täällä. Tässä on ihan hyvää muistettavaa kaikille bullterrieripennun hankkijoille tai sitä harkitseville :) Pätkä on koottu Tuire Kaimion "Pennun kasvatus"-kirjasta ja siihen on lisäilty vähän internetistä löytyviä asioita ja huomioita. Olkaa hyvät:

"Taisteleminen ei näiden rotujen kohdalla tarkoita sitä, että ne olisivat vihaisia. Nämä rodut rakastavat henkistä ja fyysistä voimien mittelyä. Taisteluleikeissään ne kuitenkin stressaantuvat ja saattavat lopulta käyttää kaikki tilaisuudet hyväkseen päästäkseen taas käyttämään voimiaan tai riehumaan. Muista tämänrotuista pentua kouluttaessasi, että kieltäminen ja varsinkin fyysinen rankaiseminen on sille vain tervetullut palkinto. Älä leiki tämänrotuisten pentujen kanssa paini- tai puremisleikkejä lainkaan, rauhalliset leikit, kuten jäljestäminen tai aarteenetsintä tasoittavat pennun käyttäytymistä. Vetoleikit kannattaa säästää erikoistilaisuuksiin, taistelutahtoinen pentu unohtaa köysileikin nähdessään helposti pienet pelkonsa ja kiipeää vaikka puuhun sen perässä."

Pieni bulli vetonarun lumoissa :)

"Opeta pentu rauhoittumaan. Koska nämä rodut ovat voimakastahtoisia, omistajan ei kannata alentua tappelemaan niiden kanssa. Osoita pennulle, että kaikki mukava tapahtuu vasta sitten kun se on totellut pyyntöjäsi. Älä anna pennulle tilaisuuksia kouluttaa sinusta palvelijaansa. Vaikka virikkeistäminen onkin tärkeää turhautumisen estämiseksi, liialliset virikkeet voivat saada pennun käymään jatkuvasti ylikierroksilla. "Taistelunhaluinen" koira saattaa jännityksen vuoksi haastaa riitaa toisten koirien kanssa. Vaara tähän pienenee, kun koiralla on riittävästi muuta toimintaa ja pennusta asti tilaisuus hioa käytöstään varmaluonteisten koirien kanssa. Sopivassa mielentilassa ollessaan tämänrotuiset ovat mukavia koulutettavia ja helppoja motivoida.

Nykypäivänä kaikki "taistelutahtoiset" koirat ovat suurennuslasin alla, eikä kasvattajan vastuuta voi tämänkään rodun kannalta liikaa korostaa. Pennulle paras koti löytyy vastuun kantavan, maalaisjärjellä varustetun henkilön kotoa. Pennun ostajan kannattaa huomioida, että vaikka bullterrieri on todella lapsirakas ja hyvä kokoperheen koira, se ei ole pentuna paras vaihtoehto pikkulasten seuraan. Nuori koira käyttää paljon leukojaan ja vankan kokonsa vuoksi kaataa helposti pikkulapsen."

Myöhemmin jää nähtäväksi onko tästä tekstistä mitään apua todellisuudessa ;) Kerron sitten mitä mieltä Nemi mahdollisesti on esim. erilaisista leikeistä ja rauhoittumisen opettelusta..

Pentueesta enemmän

Pentueen sukutaulu kuvien kera :)

Pentueen emä on siis Yoeckydoe's Karelia "Halla" ja isä Dynamic Bull's Athletic Adonis "Lex", molemmat valittu Suomen Muotovalioiksi (FI MVA). Halla valittiin muotovalioksi lokakuussa 2013 ja Lex vähän sitä ennen, syyskuussa 2013. Terveystulokset Hallalla: BAER +/+, polvet 0/0, munuaiset OK, sydän normaali, ei sivuääniä. Terveystulokset Lexillä: BAER +/+, polvet 0/0, munuaiset OK, sydän normaali, ei sivuääniä. Molemmilla myös oikea purenta. Sukusiitosprosentti pentueella on 0.00%.

03.12.2013 Halla astutettiin ja 30.12.2013 todettiin tiineeksi. 02.02.2014 syntyi 8 pentua, joista 5 oli narttuja ja 3 uroksia. 

BT-Mania Copernicium "Nemi", brindle-valkoinen:

BT-Mania Rutherfordium "Tyson", brindle-valkoinen:

BT-Mania Livermorium "Loki", valkoinen:

BT-Mania Darmstadtium "Hannes", valkoinen punaisin merkein:

BT-Mania Meitnerium "Ava", valkoinen punaisin merkein:

BT-Mania Dubnium "Ulpu", valkoinen punaisin merkein:

BT-Mania Mendelevium "Ava", valkoinen brindle merkein:

BT-Mania Nobelium "Henni", valkoinen mustabrindle merkein:

Pentue oli kennel BT-Manian toinen.

Vakuutuksia ja valmisteluja

Nyt kun pennut on käytetty eläinlääkärin tarkastuksessa ja sirutettu ja rekisteröity kennelliittoon, niin olisi aika hommata vakuutus. Ja kun näistä terroristeista on kyse, niin kaiken kattava vakuutus. Rotukoiraa vakuuttaessa tarvitaan rekisteröintinumero, joten nyt pääsin tekemään hintavertailuja. Nettiä selaillessani ja lukiessani vertailuja eri vakuutusyhtiöiden välillä, sieltä nousi muutamat vakuutusyhtiöt esille: Tapiola, If ja Fennia. Pohjola on kuulemma kaikkein kallein! Tapiolan vakuutuksiin liittyen oli paljon kerrottu tarinoita mm. tilanteista, joissa koira on kuollut/jouduttu lopettamaan. Tapiola ei kuulemma kuitenkaan korvaa koiraa aina tässä tilanteessa ja monessa muussakin tilanteessa olis tullut vääntöä korvauksista. Joten jätin sen laskuista. Ifissä meillä oli jo valmiiksi autojen vakuutukset, kodin vakuutus oli Pohjolassa. Joten ehkä ei myöskään siirrytä kokonaan uuteen Fenniaan. Kotivakuutus tulee olla samassa paikkaa johon koiran vakuuttaa, soitin siis Pohjolaan ja Ifiin ja kyselin hintoja. Kotivakuutus+koira oli melkein parisataa euroa halvempi Ifissä! Lisäksi meillä oli ne autovakuutukset siellä, joten keskittäjän alennukset ropisee, ja jos vielä on Kennelliiton jäsen, saa koiran vakuutuksesta -10%.  Eiköhän homma ollut sillä selvä! :) Ihan vielä en vakuutusta saanut kuitenkaan otettua, ensin on soiteltava Pohjolaan ja selvitettävä meidän kotivakuutuksen poistamiset sun muut asiat, että vakuutusyhtiön vaihtaminen kävisi helposti. Vielä tietenkin on paljon muitakin hankintoja tekemättä, kuten esimerkiksi se häkki.. ja aktivointiin ollaan ehdottomasti ajateltu kongoa!

Niin ja tosiaan kun pennut rekisteröitiin nyt Kennelliittoon, niin tässä linkkiä meidän pienokaisen tietoihin: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI18528%2F14&R=11

Tänä viikonloppuna olisi pentujen luovutus. Siis muiden paitsi meidän.. Tosin pentueessa on yksi kaunokainen vielä ilman tulevaa kotia, joten "Henni" taitaa jäädä meidän Nemin kaveriksi vielä äidin tykö :) Jarin kanssa vähän väliä vitsaillaan, että eiköhän vaan jätetä reissut väliin ja haeta pentu jo kotiin! :) Tosin kotonakin on vielä paljon tehtävää. Niinhän sitä sanotaan, että hyvää kannattaa odottaa ;) Tätä toivotaan! 

Meidän Nemi ja Henni :)

Pennun odottelua..

Noniin.. Sitten alkoikin se kaikista pisimmältä tuntuvin ja puuduttavin osio: pennun kotiutumisen odotus! Pennun tuloon olin kuitenkin valmistautunut jo kauan ennenkuin edes tiesin saavani tämän, tai minkään pennun. Olin ostanut Tuire Kaimion kirjan "Pennun kasvatus - pennusta kunnon koiraksi". Se oikeastaan sai minut vieläkin enemmän haluamaan uutta koiraa. Tahdoin koulutettavan, harrastekaverin ja paloin halusta päästä näyttelyihin tulevan koirani kanssa! Saatuani tietää, että saan tämän pennun, aloin tietokoneellani tekemään pientä "projektia" tulevasta pennusta, jossa käsiteltiin mm. yleisesti bullterrieriä rotuna. Opin rodusta paljon uutta tätä tehdessäni. Käytin projektissa pohjana Tuire Kaimion kirjaa ja kirjoitin ylös kaikkea mitä pennun kanssa on opeteltava ja kuinka se tapahtuisi. Projektini kuitenkin jäi pahasti kesken kun tietokoneelle lataamani Microsoft Word lakkasi toimimasta.. Silloin Jari ehdottikin, että miksen alkaisi kirjoittamaan nettiin blogia, jotta muutkin näkisivät suunnitelmamme ja myöhemmin myös edistymisemme. Ensin ajattelin sen olevan hölmö idea, mutta tässä sitä nyt kuitenkin ollaan. :)  

Pennut olivat siis 4vkoa vanhoja kun kävimme niitä katsomassa, eli luovutus oli noin 4vkon päästä. Noh, me jouduttiin odottelemaan vieläkin kauemmin! Jarilla oli tiedossa viikon mittainen reissu Ruotsiin ja minulla parin päivän mittainen Veikkaus-risteily, joten päätimme ottaa pennun kotiin vasta näiden jälkeen, tietenkin. Lisäksi minulla oli talvilomaa pääsiäisen jälkeinen viikko, eli viikko 17. Pentujen luovutus alkoi kuitenkin jo viikon 13 lopulla. Sovimme hakevamme pennun viikon 16 lopulla, kun Jari kotiutuu reissustaan. Kamalan pitkä aika! Noh, tiedossa oli kuitenkin paljon valmistautumista, mm. Jeron leikkuutus. Saimme Jerolle varattua leikkuutus ajan onneksi aika pian, 12.3.2014, aamulla kello 10:00 Puumalassa, jossa leikkaus tuli halvimmaksi. Hintaa leikkaukselle tulikin vain 132,14€. Jero toipui leikkauksesta älyttömän hyvin ja nopeasti ilman mitään ongelmia :) Nukutettuna oleva rakas koirani oli kyllä pelottava näky.. Onneksi se alkoi virkoamaan jo matkalla takaisin kotiin. Päivä meni kyllä lepäillessä, illalla pääsimme jo käymään vähän ulkosalla.

Leikkauksen jälkeen kotona.

Jerolla oli hyvin aikaa toipua leikkauksesta ennen uuden pennun saapumista. Ja niin Jero toipuikin! Parin viikon kuluttua haava oli jo hyvin umpeutunut ja parantunut. Kiveksetkin alkoivat pienentyä pois. 

Selailin innokkaasti facebookin koirakirppiksiä, joissa myytiin paljon tavaraa koirille. Pennulle olisi etsittävä ainakin häkki. Häkin sijaan löysin kuitenkin niin ihanat kaulapannat että olihan ne tilattava ;) Nainen teki pantoja tilaustyönä ja 20e sain kaksi kaulapantaa omilla mitoillani. Niimpä teetin kaksi samanpituista pantaa, joiden pitäisi sopia niin pennun pienempään kaulaan, kuin myös täysikasvuiselle bullille, kuin myös Jerollekkin. Pannat saapuivat jo 17.3.2014. Tavallisella Batman-kuviolla varustettu panta meni Jerolle käyttöön ja vähän tyttömäisempi Batman-kuvio jäi odottamaan Nemin kaulaa :)

Uudet kaulapannat ;)

Sopivaa häkkiä ei kuitenkaan löytynyt. Muutamia kyselin, mutta välimatkat olivat pitkiä ja häkit painoivat niin paljon, ettei postitus kannattanut. Kävimme Jarin kanssa myös paikallisessa Mustissa ja Mirrissä katselemassa häkkejä ja myös pennun ruokaa. Mandi sanoi antavansa pentujen mukaan Eukanubaa, jota voisimme ostaa myös ison säkin mukaan hänen kauttaan. Kaupassa juteltuamme asiansa tietävän myyjän kanssa, tulimme siihen tulokseen, että alamme syöttää koiralle Profine-ruokaa. Ostimme jo pienen säkin valmiiksi testiksi Eukanuban jälkeen.

Muuten odottelu aika alkoikin menemään aika nopeasti! Koitimme vielä Mandin kanssa sopia toista aikaa, jolloin voisimme mennä katsomaan pentuja. Aikataulut eivät kuitenkaan sattuneet yksiin millään, joten jouduimme jättämään toisen kerran käymättä.. :( Pian olikin jo aika hommata uusi passi risteilyä varten ja sitten olisi itse reissu, viikko normaalieloa/töitä ja sitten olisikin Jarin reissun aika ja sitten olisi pennun haku! :) Kyllä se aika nopeasti menisi. Facebookin kautta seurasin pentujen eloa kovasti. Laittelimme myös Mandin kanssa viestiä, missä hän kertoi pentujen kuulumisia. Torstaina 20.3.2014 pennuilla oli eläinlääkärikäynti, jossa tarkastettiin häntämutkat, sydämet, urosten kivekset ym. ja pennut sirutettiin. Kaikilla pennuilla oli kaikki hyvin. Maanantaina 24.3.2014 oli BAER-testit, eli kuulotesti. Sain viestin Mandilta heti, että Nemin molemmat "höröttimet" toimii mainiosti! :) Tämä oli todella helpottava viesti! 

Nemi BAER-testauksessa. Tulos: +/+

Mistä kaikki alkoi

Palataan hetkeksi ihan alkuun, siihen mistä kaikki ihan alkujaan lähti. Mistä saimme idean juuri tähän rotuun, kasvattajaan ja niin edelleen.. Aluksi minä halusin ja toivoin dogo canario -rotuista koiraa. Luin paljon rodusta ja ihastuin siihen syvästi. Tiesin kuitenkin ettemme voi kerrostaloon ottaa vartiokoiraa.. Lisäksi kihlattuni Jari toivoi, ettemme ottaisi toista isoa koiraa oman koirasusi Jeromme lisäksi. Ajattelin silloin, etten varmasti löydä toista koirarotua mikä uppoisi minuun niin hyvin kuin canariot. Haaveilin niistä silti, vaikka tiesin ettei se onnistu. Noh, sitten Jari ehdotti minulle bullterrieriä. Hänen kaverillaan oli ollut sellainen koira ja Jari oli siitä asti ollut kiinnostunut niistä. Ensin tuntui siltä, ettei se uppoaisi minuun, tietenkään. Tuollainen munanmuotoinen naama koiralla.. Mutta jokin siinä sitten kuitenkin alkoi viehättää ja aloin tutkimaan tätä bullterrieri rotua hieman syvemmin.. 

Meillekkö bullterrieri?

Muutaman kerran käväisin sitten Suomen Bullterrieriyhdistyksen sivuilla (bullterrieriyhdistys.fi) katsomassa kasvattajia ja tulevia pentueita. Harmikseni kuitenkin sain todeta pentuja olevat tulossa melko vähän.. Moniin pentueisiin syntyi vain yksi tai kaksi pentua. Lisäksi minulla oli väritoiveena brindle tai brindle-valkoinen. Tämä karsi aika paljon tulevia pentueita. Kävin läpi kenneleitä; Dynamic Bull'siin syntyi vain yksi pentu, Romany Heart'siin kaksi pentua, Applepie'siin oli suunnitteilla alkuvuodeksi 2014, ei brindlejä, Sant'Ragonaan ja BT-maniaan oli ainoastaan syntymässä pentuja, joista voisi tulla brindlejäkin! Näihin kenneleihin laitoinkin sähköpostia. Juttelimme Jarin kanssa, että jos luoja tällaisen pennun meille suo, niin otetaan. Se alkoi tuntua aika mahdottomalta saatuani Sant'Ragonasta vastauksen, että ultrassa oli näkynyt vain yksi tai kaksi pentua.. Jäi jäljelle siis vain yksi toivo, BT-mania. Sain sähköpostiini todella iloisen vastauksen BT-maniasta ja kasvattaja Mandi Blomqvist vaikutti hurjan mukavalta! Toivo syttyi taas. Jarille olin aikaisemmin tästä pentueesta sanonutkin, että jos näistä vanhemmista saisi pennun niin se olisi toiveiden täyttymys! Molemmat vanhemmat olivat juuri minun (kuin Jarinkin) silmää miellyttäviä yksilöitä! 



Sain yllätyksekseni kuulla, että ultrassa oli näkynyt useampi pentu. Tämä ei tietenkään vielä takaa mitään. Lisäksi pentueesta oli jo varattu yksi narttu sijoitukseen. Narttupentu oli myös meidän toiveenamme. Niimpä jäin odottelemaan.. Tämä oli jo tammikuuta 2014. Helmikuussa 2014 pentue vihdoin syntyi! Näin kuvan pienestä possuläjästä, jossa makoili kaksi brindleä pentua!



Laitoin hetimmiten Mandille viestiä, mikä oli jakauma? Tuo keskimmäinen kiinnosti minua kovasti! Noh, sain kuulla, että keskimmäinen brindle oli narttu ja toinen brindle oli poika. Unelmat musertuivat jälleen. Oletin tietenkin brindlen nartun olevan ensimmäisenä varattu sijoitukseen muualle.. Jäin kuitenkin odottelemaan. Odotus tuntui loputtoman pitkältä. Ensimmäiset viikot piti tietenkin odottaa, että jääkö kaikki edes henkiin. Muutaman viikon kuluttua Mandin kanssa sitten soiteltiin ja hän kysyi kiinnostustamme sijoitukseen. Hän voisi pentueesta kaksi narttua sijoittaa. Tietenkin olin kiinnostunut! Sovimme siis, että lähdemme katsomaan pentuja kun vaan saadaan vapaat soviteltua yhteen. Ja niin kävi, 4.3.2014 laskiaistiistaina..

Pentuja katsomaan..

3.3.2014 menin illalla klo 22:00 yövuoroa tekemään. Pääsin töistä aamulla 4.3.2014 klo 06:00. Pari tuntia otin levotonta unta palloon ja heräsin klo 10:00. Pikaisesti suihkut ja laittautumiset, Jari ylös ja autoon. Pääsimme lähtemään vähän ennen puoltapäivää. Matkamme Kotkasta Ypäjälle kesti noin kolme tuntia, parin pissapysähdyksen kera. Viimein pääsimme perille! Heti sisään päästyämme saimme vastaamme iloisen emän, Hallan. Se tuli luoksemme iloisesti häntä heiluen ja heittäytyi lattialle selälleen rapsutettavaksi :) Pennut olivat kuulemma käyneet juuri nukkumaan, joten joimme teetä ja rupattelimme hetken ennen kuin pääsimme näkemään pentuja. Vieläkään en ollut täysin varma, saanko tätä tyttöä itselleni. Mandi oli jo alustavasti kysellyt, että jos valinta brindlen tytön kohdalla ei osukkaan meihin, niin olemmeko kiinnostuneita mahdollisesti toisesta pennusta? Hmm.. olemmeko? En ollut varma, tahdoin tämän tytön niin palavasti! Pian takahuoneesta alkoi kuulua pienten pentujen ääniä. Ne olivat hereillä! Vihdoin pääsimme pentujen pariin. Ensin Jari käveli huoneeseen ja pieni brindle-valkoinen tytteli asteli tomerasti hänen jalkoihinsa. Minä kävelin huoneeseen pian Jarin perässä ja ehdittyäni kyykkyyn, sama pieni tytteli tassutteli luokseni ja kipusi syliini. Sehän se oli. Minun tyttöni :)

Jari oli kertonut aina tarinaa hänen edellisestä tanskandoggistaan, kuinka hän oli mennyt sitä hakemaan ja pentu oli heti juossut hänen jalkoihinsa. En oikein ollut koskaan täysin uskonut tarinaa, mutta nyt kävi täysin samoin. Olin ällistynyt. Istuimme lattialle pieniä taaperoita katsomaan. Olin aivan myyty! Pieni tyttö makasi rauhallisena sylissäni ja laskiessani sen takaisin maahan, pyrki se jälleen syliini. Puhuimme pennuista ja bullterrieristä rotuna. Hetken pentujen kanssa peuhattuamme jätimme ne jälleen lepäämään. Palasimme teepöydän ääreen juttelemaan sijoituksesta ja sen ehdoista. Kaikki tuntui järkevältä ja sopivalta meille. Tapasimme myös Mandin toisen bullin, Huldan. Molemmat olivat todella ihania ja iloisia tyttöjä! Sitten se iski, kuin salama kirkkaalta taivaalta: "noh, jos teitä tälläinen kiinnostaa ja jos te sen brindle-valkoisen tytön haluatte, niin voidaan sitten sopia, että se on teille varattu.." VOI KYLLÄ! Se oli mieletön hetki! Mandi pyysi meitä sitten ilmoittamaan pennun kutsumanimen, kun sen keksimme. Kennelnimeksi tulisi BT-Mania Copernicium, nimet tuli radioaktiivisten alkuaineiden mukaan, melko räjähtäviä tapauksiahan nämä oli ;)

Minun tyttöni <3

Kotiin päin lähtiessämme hymy ylsi korvasta korvaan, niin minulla kuin Jarilla. Kello oli pyörähtänyt jo yli kuuden illalla. Ajoimme vielä Espooseen hakemaan ostamaani koiran petiä ja sieltä vihdoin kotia kohti. Nälkä oli aivan mieletön, ruokailu oli unohtunut koko päivässä! Joten vihdoin illalla kello 22:00 pysähdyimme ABC Kuninkaantielle syömään lehtipihvit. Sieltä kotiin ajaessa alkoi päivä painaa, olo oli todella väsynyt, mutta samaan aikaan todella iloinen ja helpottunut. En edelleenkään voinut uskoa sitä, meille oli varattu pieni bullterrieri tyttö!! Ja juuri sellainen minkä halusinkin. Kotiin päästyämme painuimme petiin uneksimaan. 

Mikä nimeksi?

Noh, sitten alkoi se nimen pähkäily. Lista, mihin olimme kirjoitelleet (tai minä olin) alustavia ideoita oli pitkä.. Siellä oli mm. Lara, Nelli, Ani, Nasu, Huli, Lupi, Pimu, Dori, Siri, Meimei yms.. Jarin ainoa ehdotus oli Pipa. Eräänä iltana menimme Jarin vanhemmille ja istuimme pyöreän pöydän ääreen miettimään nimiä. Katselimme sanomalehtiä, selasimme netistä koirien nimipäiviä.. Ehdotuksia oli muutama, joista karsimme niin, että jäljelle jäi kaksi: Stara ja Demi. Tulimme kotiin ja pyörittelin nimiä päässäni.. Demi oli suosikkini, mutta se ei kuitenkaan ihan vielä kolahtanut. Sitten se iski jostain. Nemi. BT-Mania Copernicium "Nemi". Katselin pennun kuvia ja mielestäni nimi sopi täydellisesti. Sanoin Jarille, että tytöstä tulee sitten Nemi. Eikä siitä oikeastaan enää keskusteltu. Ilmoitin nimen seuraavana päivänä Mandille ja hänkin sanoi pennun näyttävän ihan Nemille. Se jäi.

BT-Mania Copernicium "Nemi" 5,5 vkoa.