Hei! Reilun vuoden tauon jälkeen onkin hyvä tehdä paluu blogiin :) Vuodessa on tapahtunut hurjasti kaikkea, mutta käydäämpä ne läpi pikakelauksella.
 |
Talvella lenkillä pakkassäässä.
Puumala, -27C. |
Nemi siis on ja elää hyvin edelleen. Kesän aikana tosin muutimme pois Kotkasta ja nykyisin vaikutamme kotipaikkakunnallani Puumalassa, Etelä-Savossa. Sama perhe on kasassa edelleen, minä Tuija, miekkoseni Jari, Nemi ja Jero. Asustelemme mukavasti tilavassa luhtitalokolmiossa.
 |
Nemi Puumalan sillalla. Oli vissiin
niin korkealla, ettei uskaltanut alas katsoa! :) |
 |
Nemi kesällä Puumalan satamassa.
Kuva (c) Ninja Hämäläinen |
Nemi on nyt 2 vuotias likka ja painoa on aika tasan 25kg. Käytökseltään siitä on kehkeytynyt oikein mukava koira, rauhallinen ja hassu :D Kotikoirana mitä parhain, koirapuistossa menee lähes koiran kuin koiran kanssa. Se on helppo ja mukava ottaa mukaan matkaan, minne tahansa on menossa.
 |
Nemi soutuveneessä matkalla
mökkisaareen :) |
 |
| Mun oma kainaloinen :) |
Näyttelyissä ollaan paristi käyty, vuosi sitten Lappeenranta Dog Showssa meni parhaiten Nemin ollessa junnujen ROP ja vielä VSP! Saatiin myös ensimmäinen serti :) Se oli aika huikea reissu! Sen jälkeen ollaan käyty vain Haminassa vuosi sitten saaden H purennan takia, bullipäivillä taas arvostelussa luki purenta ok, mutta menestystä ei muuten tullut. Sitten olikin pitkä tauko muuton ja muun hässäkän takia ja nyt käytiin viime kuussa taas Lappeenrannan näyttelyissä, joissa jälleen H purennan takia. Harmittaa kyllä hurjasti tuo, koskaan kun ei tiedä ketä tuomaria se sattuu haittaamaan ja kenelle se on ok. Vika on meillä etuhampaiden purennassa, ylähampaista kolme etummaista ovat painuneet alahampaiden taakse.
Nemi on luonteeltaan bullterrieriksi liian pehmeä, siitä puuttuu terrierin luonnetta. Tämän johdosta sille on muodostunut tuo miespelko, jota aiemminkin olen blogissa puinut. Siinä ollaan tehty jonkin verran edistystä, mutta ihan selvillä vesillä ei olla vieläkään. Lappeenrannan näyttelyissä oli miestuomari, jota Nemi sieti kyllä hyvin! Pehmeän ja hieman "aran" luonteensa vuoksi kasvattajamme päätti, ettei sitä tulla jalostukseen käyttämään (ainakaan hänen toimestaan), mikä on kyllä todella ymmärrettävää rodun kannalta. Niimpä tuumailimme kasvattajamme Mandin kanssa, että Nemi siirretään jo kokonaan minun nimiini. Joten nyt se on virallisesti MINUN KOIRANI! :) Ja voin kertoa, että olen nyt hyvin onnellinen!!
 |
Nemi ja minun aluksi niin pelottava pikkuveljeni Teemu.
Teemu kävi meillä ehkä kolme kertaa ennen tätä :) |
Harrastuksia ollaan vähän kokeiltu kaikennäköistä. Syksyllä kävimme säännöllisesti kerran viikossa harjoittelemassa agilitya, joka oli todella hauskaa! Nemi hyppi mielellään esteitä ja toimi yllättävän kuuliaisesti siihen nähden, ettei olla harjoiteltu esim. paikallaan oloa :D Onneksi ryhmä on aloittelijoille, eikä meitä katsottu pahalla. Agility treenit jäivät kuitenkin talvitauolle loka-marraskuussa ja kovasti odotellaan sitä taas alkavaksi :)
Talven aikana tuli kokeiltua myös yhden kerran "taakan vetoa", ihan vaan lainavaljailla vedettiin tyhjää potkuria ensiksi ja kun Nemi tottui valjaisiin ja pieneen vetoon, hyppäsin potkurin kyytiin ja potkuttelin hyvin apuja. Harjoitus kesti ehkä 15min :D Nemi kuitenkin tuntui hokaavan homman ja tätä voisi hyvin jatkaa. Valjaat ovat vielä hankintalistalla..
 |
| Nemiä ei huvita! :) |
 |
| Vetohommia :) |
Pääsiäisen aikaan Puumalassa järjestettiin koirahierontakurssi, johon Nemin kanssa osallistuttiin. Se se olikin mielenkiintoinen kurssi! Aamupäivästä oli 3h teoriaa, jonka aikana koirat olivat häkeissä (välillä käytiin pissittämässä ja juottamassa koirat toki), sen jälkeen ohjaaja näytti omalla demokoirallaan hieronnan kulun läpi ja me kirjoitettiin ohjeet ylös. Sitten oli meidän vuoromme, ei muuta kun koirat rinkiin ja hieromaan! :) Hieroessa meni pari tuntia ja sitten päästiin kotiin. Päivä oli todella mukava ja antoisa!
 |
Nemi ja berninpaimenkoira Dante
nauttivat hieronnasta naamatusten :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti