Hamina KV

Haminassa järjestettiin 9.-10.5.2014 kansainväliset näyttelyt, joihin pari vanhaa ystävääni oli koirineen ilmoittautunut, serkkuni tytär Ninja samojedinkoiransa Jaden kanssa ja lapsuudenystäväni, minulle melkein kuin toinen sisko Nina (kutsutaan Iikkeliksi) australianpaimenkoira Ruusan kanssa. Minulla oli lauantai 9. pvä vapaa, mutta sunnuntai 10. pvä oli töitä.. Ninja oli Jaden kanssa esillä lauantaina, mutta Iikkeli sunnuntaina :/ Lauantaina oli myös bullterrierit esittelyssä, joten suuntasin paikalle kannattamaan ensin Ninjaa ja sitten myöhemmin katselemaan bullterriä. Bulleja siis tosiaan oli ilmoittautunut vain yksi, minibulleja jopa kolme.. Jarilla oli kaverin muutto sovittu samalle päivälle, joten harmikseni hän ei päässyt mukaan. Aamulla puoli kymmenen aikaan Jari vei minut Hamina Bastioniin, jossa näyttelyt järjestettiin. Näyttelypaikalle ei saanut viedä omia koiria, joten minun oli jätettävä molemmat koirat kotiin. Paikalla oli hurjasti ihmisiä ja koiria, vaikka näyttelyt olivat vasta alkamassa. Samojedinkoirat olivat kehässä ensimmäisinä, heti kello 10. Ninja ja Jade olivat jo kehän laidalla harjoittelemassa Jaden tämänkertaisen handlerin Heidin kanssa juoksua ja seisomista.

Kaunis Jade.

Seisotus harjoituksia..

Paikalle tulivat myös Jaden kasvattajat. Ensin kehässä pyörähtelivät vähän vanhemmat samojedit. Seuraavissa kuvissa eräs todella hienosti esittäytynyt uros, joka taisikin muistaakseni voittaa..

Noh, sitten tuli kuitenkin juonioreiden vuoro, jossa esiintyivät myös Heidi ja Jade. Me jäimme kasvattajien ja Ninjan kanssa kehän laidalle jännittämään :) Jade meni hienosti, mutta puolivälissä se kuuli Ninjan äänen kehän laidalta ja keskittyi pyrkimään "mamman" luokse loppuajan. Tuloksena oli kuitenkin EH (=erittäin hyvä), todella hyvä arvostelu ja roppakaupalla kokemusta! :) 

Jade kuvassa oikealla.

Hienosti menee :)

Jaden esiintymisen jälkeen siirryimme kiertelemään myyntikojuja. Katselin Nemille näyttelyhihnoja ja kuulin, että niissäkin pitää olla tarkkana millaisen ostaa. Heidi kertoi, että kerran kun hän oli oman saksanpaimenkoiransa kanssa kehässä tavallisella kirkkaalla ketjulla, niin tuomari oli käskenyt häntä käydä ostamassa ensin pronssisen ketjun koiralle ja tulla sitten uudelleen kehään! Niimpä jätin vielä hihnat ostamatta ja tyydyin vain katselemaan ja hypistelemään niitä. Kojut olivat täynnä näyttelytarvikkeita, numerotaskuja, hihnoja, pantoja, herkkutaskuja ynnä muita.. En ollut edes ajatellut mitä kaikkea niihin tarvitaankaan! Hankintoja siis on jonkun verran vielä. 

Ostimme sämpylät ja mehut ja menimme istumaan penkille ja katselemaan kehissä näkyviä koiria. Opin paikan päällä paljon uutta! Bullit esiintyisivät vasta puoliltapäivin. Katselimme staffien kehää, johon kohta bullitkin tulisivat. Kehän laidalla näkyi jo pari minibullia. Pian Ninja ja Heidi kuitenkin jo lähtivät ja minä siirryin aivan kehän laidalle ja bongasin sieltä tämän ainoan standardin bullin odottelemassa vuoroaan. Niimpä löysin pian itseni juttelemasta omistajien kanssa kaikennäköistä.. Bulli oli nimeltään Breslau´s Stars and Stripes. 

Omistajien kanssa tuli puhetta tuosta näyttelyhihna hommasta ja mies osasi kertoa minulle, että hihnan tulisi olla mahdollisimman näkymätön, joka ei periaatteessa "katkaise" kaulaa. Eli tämän vuoksi saksanpaimenkoiralle pronssinen ketju hopeisen sijaan ja jos esim. bullin kaulassa on valkoista niin paras vaihtoehto on siis valkoinen panta. Ohut ketju käy kuulemma kyllä yhtä hyvin. Tämä tieto oli minulle uutta ja mukava kuulla :) Sain myös toisen hyvän vinkin, josta he olivat saaneet itse kuulla tuomarilta. Koiran olisi parempi katsoa vähän alemmas kuin omistajan silmiin, sillä muuten koira kuulemma näyttää kirahvilta. Eli parempi olisi opettaa koira katsomaan namia ja pitää sitä suoraan koiran edessä, jolloin kaula olisi luonnollisemmin. Eipä tämä tuntunut kuitenkaan paljoa haittavan, sillä heidän silmiin katsova narttunsa sai koko listan läpi, eri, rop, cacib, sert. Minibulleja esiintyi kuitenkin vain kaksi, vaikka alunperin olikin kolme ilmoitettu. 

Jouduin hetken odottamaan Jaria, joten käytin ajan hyödyksi ja kiertelin kehiä ja katselin tarkasti mitä minun tulisi opetella Nemin kanssa. Mandi olikin minua jo opastanut, ettei koiraa kannata opettaa istumaan ennenkuin se osaa seisoa ja huomasin tämän olevan aika monellekkin ongelma. Koiran pylly iskeytyi maahan heti kun nami nousi yhtään ylös. Huh, onneksi Nemi sentään pysyy seisallaan! Toinen ongelma tuntui olevan hampaiden katsominen. Sitä meidänkin tulee harjoitella vielä, vaikka Nemi onneksi antaa aika hyvin hampaitaan katsella. Ongelmana tuntui olevan myös juoksu, joko koira laukkasi tai sitten pomppi innoissaan! ;) Seurasin dobermannien, sinisten tanskandoggien ja bullmastiffien kehiä odotellessani kyytiä.. 

Dobermannien ROP ja VSP

Komea ja suurikokoinen bullmastiffi uros. 

Hampaiden tarkastelua, joka onnistuikin hienosti
tämän bullmastiffin kanssa.

Pian Jari kuitenkin tuli minut jo noutamaan ja lähdimme käymään Jarin muuttavan kaverin, Markuksen valokuvausliikkeellä Karhulassa. Puheeksi tuli, että voitaisiin kuvata meidän Nemi Markuksen liikkeessä. Hän pyysi meitä lähettämään joitain meidän mielestämme kivoja kuvia hänelle, jotta hän hahmottaisi millaisen kuvan me haluaisimme koirasta. Kotona mietimme Jarin kanssa kuvaa ja olimme hyvin tarkasti yhtä mieltä siitä, millainen kuvasta tulisi. Netissä ei vain ollut yhtään sellaista kuvaa. Niimpä minä kovana piirtäjänä ajattelin luonnostella kuvan, jollaista haimme. Jari lähetti piirroksestani kuvan Markukselle ja se kuulemma oli hyvä. Piirroksesta voin laittaa kuvan vaikka myöhemmin, kunhan saamme sen toteutettua ensin! ;)

Päivä oli kuitenkin mukava ja antoisa, näyttelyissä opin paljon uutta. Vielä olisi muutama viikko aikaa opetella!